Tavaroista on kovin vaikea päästä eroon. Vaikka asuntoamme on raivattu järjestelmällisesti jo kauan, turhakkeita löytyy silti. Tuntuu, että aina jossakin on joku kolo, joka on täynnä roinaa. Mitä enemmän karsii, sitä enemmän rojua huomaa omistavansa.
Osasyynä tähän on tietysti se, että tavaroita vähentäessä ajattelutapa muuttuu: aikaisemmin erittäin tärkeästä tavarasta tulee vähemmän tärkeä ja lopulta se päätyy kiertoon. Luulisi tämän kuitenkin loppuvan joskus. Toisaalta, jos ei pidä varaansa, uudet tavarat valtaavat asunnon. Uudet asiat eivät ole pahasta silloin kun ne tulevat tarpeeseen, mutta toisinaan kotiinsa kantaa sellaisiakin tavaroita, joita myöhemmin katuu. Onneksi tavaravirta on omalla kohdallani muuttunut vahvasti ulospäin suuntautuvaksi.
Asuntomme tavaramäärän on täytynyt aikaisemmin olla aivan järkyttävä, sillä tavaraa on vieläkin liikaa. On vaikea miettiä mitä kaikkea meillä olikaan ja kuinka täynnä kaapit olivat, sillä en edes muista raivaamiani tavaroita. Muistan vain, että niitä on lähtenyt paljon. Olemme myös luopuneet kahdesta säilytyskalusteesta, joista kumpikaan ei oikein ollut mieleeni. Vapautuneen tilan ansiosta pystyin hankkimaan kauan haaveilemani vaaterekin, sillä ennen sille ei ollut tilaa.
Vähentämällä turhia tavaroita saa tilaa mieluisille asioille. Tämä ei tarkoita pelkästään mieluisia tavaroita, vaan myös tilaa ajatuksille, harrastuksille ja yhdessäololle kun tavarat eivät vie kaikkea huomiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti